College eli kolitsi eli golitsi

.

 Pidän vaatteista, joissa tavanomaisesta tehdään erikoista. Tuunatut ja itse muokatut vaatteet ovat tästä oiva esimerkki. Se, että vaatteen alkuperä ja sen alkuperäinen käyttötarkoitus jätetään näkyviin on äärimmäisen kiehtovaa. Hyvä esimerkki tästä on viime vuosikymmenen alussa muodissa olleet laukut, jotka tehtiin vanhoista farkuista. (Nythän ne ovat lähinnä kynnen alla olevaan tikkuun verrattavissa oleva asia.) Taskujen käyttötarkoitus oli niissä edelleen sama, mutta itse esineen muoto ja funktio aivan eri. Tämä on mielestäni tuunaamista parhaimmillaan. Otetaan esine X ja tehdään siitä esine Y ilman, että alkuperäisen esineen olemus katoaa kokonaan.

Olen viime aikoina altistunut suhteettoman paljon nettikauppojen tarjonnalle. (Mikä johtuu ainoastaan siitä, että olen jumahtanut sohva-läppäri-babysitteri-kolminaisuuden sisälle. Tai ehkä oikeammin pitäisi puhua Bermudan kolmiosta...) Tästä syystä mulla on ollut aikaa bongailla hauskuuksia ja tehdä hyviä päätöksiä. Paras niistä on ollut päätös ostaa kivalta näyttävä vaate sen perinteisen jahkailun sijaan. Jahkailemalla kun ei voi saada mieleisiään vaatteita, se on tullut jo useaan kertaan huomattua.

Tämän erihyvän päätöksen myötä mun kaappiani täyttää tällä hetkellä vaatekappale, jota ainakin Topshop myy muodossa jos toisessakin. Nimittäin collegepaita with a twist. Tässä paidassa toteutuu juuri tuo puhumani alkuperäisen käyttötarkoituksen filosofia.

Olen mieltänyt collegepaidat - erityisesti harmaat sellaiset - urheiluvaatteiksi. Tai sellaisiksi rönttöpaidoiksi, jotka joku salilla käyvä ihminen (enkä todellakaan puhu itsestäni ;D) voisi vetäistä treenivaatteidensa päälle lämmikkeeksi. Yksi epätodennäköisimmistä materiaaleista, mitä tällaiseen hikirönttöpaitaan voi yhdistää on sifonki, vai kuinka? Pitsi tulee hyvänä kakkosena.

No, mitä saadaan, kun yhdistetään iki-ihku kolitsi sifonkiin? Paita, joka Midinetin on ihan pakko saada. Paita, jolla ei ole mitään järjellistä funktiota, ellei silkkaa cooliutta lasketa sellaiseksi. Paita, johon pukeutuessani tunsin itseni hetken aikaa vanhaksi, mutta päätin sitten, että pieni ristiriita on vain hyvä ja herättelevä asia.

Kesää ja farkkushortsikelejä odotellessa.

 

 

(Hmm. Mulle juolahti vähän off-topicina mieleen, että vaatteisiinkin voi tietyllä tavalla soveltaa myytin käsitettä. Myyttiset hahmothan ovat aina jotain vähän elämää suurempaa. Ne eivät ole puhtaasti mitään sellaista, mikä mielletään normaaliksi, vaan aina jotain kahden väliltä. Kaikki tietävät, mitä "ihminen" ja "susi" ovat. Ne ovat normaaleja arkielämän käsitteitä ja tietynlainen vastakohtapari, joista toinen mielletään hyväksi ja toinen pahaksi. Jos napataan käsite tämän parin välistä, saadaan "ihmissusi", joka on myyttinen hahmo ja pelottava sikäli, koska siinä tuttu hyvä hahmo yhdistyy vieraaseen ja pahaan. Ylläoleva paita edustaa vähän samaa ajattelumallia: se ei ole urheilupaita eikä sifonkinen juhlavaate, vaan jotain ihan muuta näiden vastakohtien väliltä. Toisin sanoen se on kiehtova. Menikö vähän filosofiseksi, ei tokikaan... muahaha ;D.)

(Just kun pääsin nitisemästä niin johan alkoi analyysiä pukata. Like I always say, ei ole asiaa, jota pieni nillitys ei korjaisi.)

.