Kuten kaikki kissanomistajat tietävät, ei kissanpito ole aina herkkua ja kehräystä. Suloisesta pennunriiviöstä riittää harmia, varsinkin jos se on luonteeltaan yhtä ehtiväinen kuin Luumu. Arkistojen kätköistä paljastui raskauttavaa todistusaineistoa söpöläisen ilkiöpuolesta.
Luumu on jostain syystä ottanut rapinahiirten tuhoamisen aina vähän liian tosissaan. Sille ei viitsi kovin usein antaa uutta leluhiirtä, sillä se suolistaa ne viidessä minuutissa ja vetelee niiden turkin napaansa. Namnam.
Det var gott. Slurp. (Ekstrana maailmankaikkeuden hirvein sohva. Yksinoikeudella Kissankehdossa.)
Luumu on jostain syystä ottanut rapinahiirten tuhoamisen aina vähän liian tosissaan. Sille ei viitsi kovin usein antaa uutta leluhiirtä, sillä se suolistaa ne viidessä minuutissa ja vetelee niiden turkin napaansa. Namnam.
Det var gott. Slurp. (Ekstrana maailmankaikkeuden hirvein sohva. Yksinoikeudella Kissankehdossa.)
Pallokorvalta pääsi kylmä pieru. Rapinahiiret ovat ainoita turkisasioita, joita satunnaisesti ostan. Kisumokomat kun eivät oikein leiki kangashiirillä. Sisäinen ekoistini onkin suunnitellut tekevänsä itse hiiriä kierrätyskarvasta.
Vessa-asiat voivat myös tuottaa pikku lattapäille ongelmia. Mitä tehdä, jos pökäle jää puoleenväliin? Pyyhitään lattiaan, ofkoors.
Vessasta löytyy kaikenlaista superjännää, jonka parissa pitkät yön tunnit kuluvat kuin leikiten:
Kiinnittäkää erityishuomiota tuohon siistiin kekoon. "Kato mamma kun mää siivosin!"
Syyllinen.
Kintaidentekohalut hyytyvät kummasti, kun pikkuriiviö tuhisee unten mailla.
Tekstit
17 kissaa kehdossa:
Toi on niin arkea täälläkin! Juuri kun puhdas matto asetellaan lattialle niin johan joku on ehtinyt yhteen kulmaan oksentaa, toinen pissata ja kolmas sitten on jossain muualla tuhoamassa omaisuutta. Siis rukkasten teko halu nostaa useinkin päätään!! :D Mutta noidenkin juttujen kanssa on opittava elämään eli ei meille mattoja. :DD Mutta toi hiirten tappovietti on ihan hurjaa teillä :D
Hahah, voi tuota saalistajaa!:D<3
Oi voi, tutulta näyttää :)
Hih, voi pikkuista. :) Kyllä sitä vieläkin muistaa, minkälaista päänvaivaa meidänkin kissa toisinaan osasi aiheuttaa. Joskus kesällä kun oltiin pihassa niin meidän Fritz oli pyydystänyt jostain oikein ison variksen ja kuskannut sen meidän sohvan taakse, hyi!
Siis ei voinu kuin naureskella tätä lukiessa, mutta arvaa vaan kuinka monta kertaa oon ollu repimässä hiuksiani yksitellen päästä kun on löytäny joitain kisujen tekosia?? :D :D
Ihania pikku riiviöitä. Mun entinen kisu Wanda (joka nyt jo kisujen taivaassa) rakasti vessapaperia, mutta se ei silpunnut sitä, repi sen vaan pois rullalta niin että koko rulla oli kasana lattialla. Sitä oli ihana sitten rullata takasi siihen rullalle =) Harmi vaan tuosta ei ole kuva-aineistoa olemassa. Onhan nuo pikku tekoset ärsyttäviä ja ikäviäkin joskus, mutta jälkeenpäin niille ei voi kun nauraa.
Hihii! Kisulit on vaan niin ihanan rakastettavia pikku riiviöitä:) Ovat niin lutusia, että kaikki terrorisoinnit annetaan hyvin pian anteeksi, eihän sitä muutakaan voi.
Oho, tän postauksen jälkeen en enää koskaan kutsu Nöpö-kattiani riiviöksi :D se ei kykene vastaan vaikka osaa melkoinen häirikkö välillä ollakin.
vastaavaan. T:osaan suomikieli
Fudge: Hiiriä ei voi meillä jättää lattialle, jos haluaa että ne ovat leikkikelpoisia jatkossakin :D. Läski ilmeisesti luulee, että leikkihiiretkin pitää syödä ;D.
MouMou: No sanos muuta. Varsinkin tuo hiiri teki vielä hirveän sotkun hajotessaan...
Katarimaria: :D. Vain kissanomistajat voivat tietää.
Christina: Hyi hitto! Oksentaisin varmaan viikon, jos löytäisin jotain elävää (tai siis kuollutta) jostain täältä sisältä :o. Onneksi täällä ei ole hiiriä...
Tasha: Jotkut kissat ovat vielä ehtiväisempiä kuin toiset. Toinen meidän kissoista on kiltti pieni herranterttu, mutta toinen on tuommoinen terminaattori :D. Otan osaa :D
Rhia: Tuo vessapaperi on selkeästi kissojen mieleen, samaten kuin lankarullat ja sukankutimet. Saisi meidänkin miuku vain pyöritellä sitä rullaa eikä tuhota sitä ;D
PupuLihavisto: Aivan. Onneksi kissat ovat söpöjä ;D. Viimeksi toissapäivänä oli oksennus _ruokapöydällä_. Kräääh.
Nelliina: Voi, Nöpö kuuluu varmasti siihen kullanmurukaartiin, mihin meidän nuorempi misunenkin :D. Jotkut on kilttejä, jotkut riiviöitä.
Voi kuinka tuttu juttu! Vuokra-asuntoni tapetit vilisevät kynnen jälkiä! Päänvaivaa aiheuttavat myös reikäisiksi jyrsityt villavaatteet, muovin syöminen ja sen jälkeinen oksentaminen, vessapaperirullien tuhoaminen ja paakkuuntuva kissanhiekka kylppärinlattialla (jota en jaksa aina lakaista ennen suihkuun menoa ja lopputulos on... sangen sementtinen)
hehee, ei se vessapaperin purkaminenkaan ole paljon sen kivempaa kuin repiminen etenkin kun sama toistuu päivä toisensa jälkeen, aina töistä tullessa sai ekana rullata veskipaperit takasi rullalle =) kaikkeen kyllästyy ajanoloon....
Oi, Luumu, miten ihana nimi kisulla :)
Eihän tuolle meidänkään pennulle pitkään osaa vihainen olla, vaikka välillä osaakin olla aika riiviö.
Onneksi on sentään jo lopettanut pissimisen matoille :D
Terveisin lukija ja kisu, joka nukkuu tietokonetason päällä :)
Tutulta näyttää! :D Vessapaperien tuhoaminen loppui meillä siihen, kun ostimme metallisen vessapaperipöntön.
Ja noi karvahiiret on meilläkin suosiossa, Lapasella liikaakin, koska se syö ne. Ja sitten oksentaa. :/
Humu: Varsin tuttua tuo sementtihiekka -ilmiö :D. Ja kissojen mieltymys muoviin ja erityisesti muovipusseihin on mykistävää. Toisn eipä niiden muistakaan aivoituksista oikein ota selvää ;)
Rhia: No ihan varmasti :D. Tänään misut muuten yllättivät oksentamalla keittiön lattialle ja kaapimalla oksun päälle pöydällä sulamassa olleen katkispussin... khm.
Heips: Joo, vääriin paikkoihin pisiminen tai paskominen on kissojen bravuuri. Onneksi meillä ei ole sitten pentuaikojen harrastettu moista, pieniä satunnaisvahinkoja lukuunottamatta...
Micci: Luumu syö niiltä hiiriltä heti ensimmäiseksi hännän, ja tuhoaa sitten loputkin. Kumma kyllä se ei oksenna, mutta tuskin se käsitelty karva mitään terveellistä on ...
Ei mun kissa sitten olekaan ainoa, joka haluaisi purkaa leikkihiiret osiin ja syödä. Samoin vessapaperirullat ja kaiken muunkin mihin hampaat ja kynnet pystyvät.
Onnekasta alkanutta vuotta!
Sirpa ja Kollo: Hih, kohtalotoveri ;D. Misukoihin on tuo metsästysvietti ilmeisesti iskenyt niin kovaa, että saalis on pakko syödä, vaikka olisikin vihreäksi värjätty ja sisältä muovia ;). Ei välttämättä vain kovin terveellistä ravintoa...
Lähetä kommentti