Joku ehkä muistaa hämärästi tämän puolentoistakuukauden takaisen merkintäni liikunnasta, ja siitä, miten paljon sitä voikaan pieni ihmispyllertäjä vihata. Toisin kuin ehkä itsekin luulin, olen jaksanut lätkytellä tuolloin ostamallani crosstrainerilla yllättävän innokkaasti. Käsi ylös, moniko luuli koko homman jääneen sille tielleen ;)? o/.
Kuva.
Kuva.Aloitin liikkumisen varovasti puolen tunnin pätkillä, ja pidensin aikaa aina sitä mukaa, kun kunto antoi myöten. Tällä hetkellä kuntospurttini kestävät noin 45-60 minuuttia kerrallaan, noin kaksi kertaa viikossa. (Epämääräiset ajanmääreet johtuvat allekirjoittaneen vetelästä luonteenlaadusta ja siitä, että pelkään pilaavani sen vähäisenkin ilon asettamalla itselleni liian tiukkoja rajoja...)
No EI, en edelleenkään voi sanoa rakastavani liikuntaa. Voin kylläkin hieman vastustellen ja pitkin hampain pienellä äänellä sihistä, että on se välillä ihan kivaa. Välillä. Liikunnan riemun, valaistumisen ja muun ällöperseilyn sijasta voin kertoa löytäneeni jaloistani reisilihakset ja erään paljon kiinnostavamman riemunaiheen: mittanauhan. Joko se on venynyt, tai minä olen pienentynyt.
Reiteni ovat kaventuneet 2 cm. *kaaddämit*
Pers on kaventunut 0 cm. *lievempi ilonilmaus*
Sitä, mistä läski on oikein onnistunut katoamaan, en osaa määrittää (paitsi perspuon osalta). Ratsastushousuläskit on reisien sivuilla edelleen tallella, samaten kuin sisäreisien löllerspölleröt. Koska normaalipainoiset ihmiset eivät yleensä saa sanoa kroppansa vääriin paikkoihin kertynyttä rasvaa läskiksi tai muhkuroita selluliitiksi ilman kanssaeläjien vähättelyä, pyydän teitä ainoastaan panemaan merkille sen, että allekirjoittanut on kiinteytynyt ja aikoo jatkaa sitä.
Ihan positiivinen sivuvaikutus on ollut myös sillä seikalla, että jaksan nykyään kiivetä neljänteen kerrokseen kuolematta hapenpuutteeseen ja juosta bussiin hinkumatta kuin henkitoreinen jakki.
En siltikään voi suositella liikuntaa kenellekään. Siinä tulee hiki, hyi.
***
Ajattelin laittaa tähän loppuun ihan täysin mihinkään liittymättömän kuvan maailman söpöimmästä eläimestä, kaguaanista. Jos olisin eläin, olisin juurikin tuollainen pöljöttävän mollosilmäinen, nöpökorvainen, pesisräpylää muistuttava karvainen puuasukki. (Joo, katsoin sen hiljattain tulleen ohjelman mikäsenytolikaan-kanavalta.)
Katsokaa nyt, aaawww...
Söpö eläin on täältä.
No EI, en edelleenkään voi sanoa rakastavani liikuntaa. Voin kylläkin hieman vastustellen ja pitkin hampain pienellä äänellä sihistä, että on se välillä ihan kivaa. Välillä. Liikunnan riemun, valaistumisen ja muun ällöperseilyn sijasta voin kertoa löytäneeni jaloistani reisilihakset ja erään paljon kiinnostavamman riemunaiheen: mittanauhan. Joko se on venynyt, tai minä olen pienentynyt.
Reiteni ovat kaventuneet 2 cm. *kaaddämit*
Pers on kaventunut 0 cm. *lievempi ilonilmaus*
Sitä, mistä läski on oikein onnistunut katoamaan, en osaa määrittää (paitsi perspuon osalta). Ratsastushousuläskit on reisien sivuilla edelleen tallella, samaten kuin sisäreisien löllerspölleröt. Koska normaalipainoiset ihmiset eivät yleensä saa sanoa kroppansa vääriin paikkoihin kertynyttä rasvaa läskiksi tai muhkuroita selluliitiksi ilman kanssaeläjien vähättelyä, pyydän teitä ainoastaan panemaan merkille sen, että allekirjoittanut on kiinteytynyt ja aikoo jatkaa sitä.
Ihan positiivinen sivuvaikutus on ollut myös sillä seikalla, että jaksan nykyään kiivetä neljänteen kerrokseen kuolematta hapenpuutteeseen ja juosta bussiin hinkumatta kuin henkitoreinen jakki.
En siltikään voi suositella liikuntaa kenellekään. Siinä tulee hiki, hyi.
***
Ajattelin laittaa tähän loppuun ihan täysin mihinkään liittymättömän kuvan maailman söpöimmästä eläimestä, kaguaanista. Jos olisin eläin, olisin juurikin tuollainen pöljöttävän mollosilmäinen, nöpökorvainen, pesisräpylää muistuttava karvainen puuasukki. (Joo, katsoin sen hiljattain tulleen ohjelman mikäsenytolikaan-kanavalta.)
Katsokaa nyt, aaawww...
Söpö eläin on täältä.
Tekstit
11 kissaa kehdossa:
Hei!
Onpas sillä otuksella tuijottava katse. Ohoh. Tuli heti mieleen, kun on tuollainen omituinen otus, että olisiko Australian erämailta, siellähän on kaikenlaisia sellaisia otuksia, mitä ei muilta mantereilta löydy. No. Tämä oli vain arvaus. Hei. Ihan oikeasti liikkumisesta ja liikunnasta saa todella hyvän olon ja mielen, sitten kun on jonkin aikaa säännöllisesti harrastanut. Sinun täytyy vain löytää itsellesi mieleinen laji, sopivina annoksina. :) Tsemppiä! Itse olen kuitenkin tällä hetkellä aika rapakunnossa, mutta puhun kuitenkin kokemuksesta. Mut-joo. Muillekin kommenttitilaa ...
o/ ei noilla kotilätkyttimillä kukaan jaksa lätkytellä.. :). Paitsi että sä todistit et joku jaksaa, vau ja onnea! :D
Mulla ei kyllä mittanauha kutistu vaikka liikuntaa armastan monenmonta tuntia viikossa. Johtunee siitä et armastan myös sokeria vähintään yhtä paljon. Hmm.. karsusta en luovu mut päivittäiseksi kohtuukäyttäjäksi haluaisin..
..ei kun siis mittanauha ei VENY! :)
Voi että mikä otus! :D Vähän pelottava mut muuten melkoinen söpöliini :D
Liikunta on kanssa täällä jäänyt niin vähiin, viime keväänä hankittiin kunotpyörä ja sillon sillä tuli poljettua, nyt ei enää :DD mutta ehkä sen innostuksen sais takasin jostain :D
Mää en oo saanu ittiäni vieläkään kammettua sinne nyrkkeilysalille enkä sen kummin balettiinkaan, laiskimus mikä laiskimus! Kotosalla on vaan niin mukava vätystellä kirjan, suklaan ja kynttilöiden suomassa tunnelmassa...
Ja tuo otus on aivan lumoavan sympaattinen:D
Lilian: Oli ihan pakko käydä lunttaamasaa, että kaguaanit asustelee Kaakkois-Aasian sademetsissä :). Vähän on pöljöttävä ilme juu, mutta muhun vetoaa tommoiset höpön näköiset elukat. Kyllä se liikuntakin nykyään menettelee, mutta oman lajin löytäminen on vaikeaa, kun ei asu kaupungin keskustassa mahdollisuuksien äärellä. Tuo crossari on tällä hetkellä ihan kelpo vekotin mulle.
Romulus: Ei mulla oo edes tehnyt tiukkaa, aluksi jaksoin kolmekin kertaa viikossa, mutta mietin että on alottelijalle vähän liikaa... Jos saisi kuntoa vielä paremmaksi, voisi siirtyä ulos hölköttelemään. Mulla on kans karkkipahe, ja jos mahdollista, vielä isompi suolarasvapahe :D. Verisuonitaudit here i come.
Fudge: On se tavallaan vähän pelottava noine silmineen (tuo mieleen kummituseläimen), mutta nuo pikkukorvat ja kuono on niin söötit :D. Mä haluaisin itseasiassa kuntopyöränkin, siinä vois istuakin välillä ;D.
PupuLihavisto: Kaikki harrastukset, missä pitäis lähteä johonkin kilpistyy mulla aina kans tuohon sohvaan ja kirjaan ;). Sen takia on hyvä, kun on lätkytin olemassa ja painostamassa olemassaolollaan liikkumaaan. Kaguaanit on ihania, koska ne osaa liitää ja ne on hassusöpöjä :D.
Jos alkaa tasainen rynkytys crossarilla ikävystyttää niin kannattaa välillä tehdä intervallitreenejä: esim. 5 minsaa lämpöä kevyellä vastuksella ja sitten tosi toimiin eli 30sek tosi kovaa ja 30 sek himmaillen kevyellä vastuksella. Loppuun taas 5 minsaa kevyttä loppujäähdyttelyä. Tuolla systeemillä kun tempaiset 20-25 minsan setin niin hyvä tulee! Hikikin kyllä virtaa, sen voin sanoa :D Intervallithan on noin niinku tieteellisestikin todettu todella tehokkaiksi rasvanpolttajatreeneiksi.
Tosi ihania kuvia ja juttuja sulla täällä. Osaisinpa itsekin ommella ja olisipa mullakin mielikuvitusta... :)
Juurikin noin suloisen rehellinen postaus liikunnan kurjuudesta (ja että kuitenkin, niin, siitä voi jopa hyötyä) motivoi minuakin jumppailemaan.
Saa nähdä mikä himoliikkuja susta vielä tulee...
hih, no aika sissihenkeä saa tosiaan olla, että niillä kotilaitteilla vetkuttaa. mites semmonen wii fit tai muu modernimpi kuntoiluvekotin? oma kuntoilumotivaationi on city-salin silmitön kuukausimaksu :D
Hei, mahtava saavutus. Mä en varmaan saisi liikutuksi yhtään jos ei pitäis käydä pyörällä töissä. Saattanee olla tuo ruokavaliokin sellanen, että olis ihan kiva jos liikkuis hiukkasen enemmänkin...
Mä haluaisin olla kans kaguaani. Ja toivoisin että voisin olla kummituseläimen paras kaveri.
Jonna1983: Hei loistavaa! Just tommoista intervallijuttua oonkin harkinnu, mutten oikein tiennyt, miten se toimii :). Parhautta myöskin se, ettei aina tarttis jurnuttaa sitä koko tuntia, vaan selviäis lyhyemmälläkin ajalla. Testaan huomenna, ellen kipeydy enempää. Ja kiitos :).
Anonyymi: :D. Brutaali rehellisyys tiellä pitää. Itsekin mietin, että entä jos teenkin Madonnat muutun himokuntoilijaksi. Näää...
Tiiti: Joo, no... meillä on se normiWii (vintillä), ja olen jotenkin niin käsi kaikkien pelien kanssa, että innostus lopahtaa ekan minuutin jälkeen :D. Mua ei motivoi edes ne maksut, kun yksi kortti makaa kolmatta vuotta käyttämättömänä jossain ;D.
Milliini: Mä taidan olla se crossareiden optimaalisin kohderyhmä: liikunnan halua löytyy, mutta kaikki harrastuspaikat on kaukana. Ja uloshan ei voi mennä juokseen, siellä voi vaikka olla kylmä ;).
Lähetä kommentti