9.11.2009

Muodin huipulle - kutosjakso

.
Hei hou, ihmiset. Olen ollut huomaavinani, että nämä MH-postaukset ovat tuoneet mukanaan joukon uusia lukijoita. Ajattelin tässä ihan silkkaa huomaavaisuuttani tuoda julki, että postaukseni eivät koskaan ole millään tavalla päiviin sidottuja - ne tulevat, kun tulevat. Tällä hetkellä ne riippuvat mitä suurimmin siitä, pystynkö istumaan tuolilla kauemmin kuin viisi minuuttia putkeen ilman, että jotain paikkaa särkee. Elämä on.

Tehtäköön näin ollen samantien tiettäväksi myös se, että joudutte ensi kerrallakin odottamaan analyysejäni ainakin maanantaille, sillä tässä päässä piippaa varattua koko loppuviikon (onni on nauhoittava digiboksi). Kiitän kuitenkin nöyrimmästi kiinnostuksesta ja päästän eetteriin perjantaista asti luonnoskansiossa pyörineen paperivaatehaasteen.

"Suunnittelijoiden kuudes haastetehtävä oli valmistaa muotiluomus Olivia-lehden sivuista."
Lähde: Maikkari

Luvassa on siis paperivaatteita. Kiinnostavaa sinänsä, mutta toisaalta itseni kannalta vaikeaa. Paperivaate ei varsinaisesti ole vaate, joten sitä ei voi analysoida sellaisena. Miellän nämä viimeviikkoiset työt enemmän teoksiksi ja analyysitkin ovat sen mukaisesti vähän suppeita. Voittaja sai tällä kertaa immuniteetin sijasta palkinnoksi oman asunsa joulukuun Olivian kanteen.

1. Jarno - viikon voittaja



Jarno ei ollut tämänkertaisen haastetehtävän voittajasuosikkini. Kärkikaartia toki, mutta jostain tuntemattomasta syystä en lämmennyt puvun tulenlieskamaiselle olemukselle. Pintarakenteessa on huomiotu materiaalin ominaisuudet kerrassaan erinomaisesti - puku on yhtä aikaa kova ja pehmeän pyöreä. Se ei ole paperimainen sanan negatiivisessa, halvannäköisessä merkityksessä, vaan upean moniulotteinen. Allekirjoittaneen varauksettoman ihailun olisi saanut todennäköisesti eri värivalinnoilla, mutta se taas on ihan puhtaasti smaksak. Hyvähyvä, taputapu.

2. Olga

On harmi, ettei Olgan alkuperäinen idea täyttää mekkokehikko korinpohjamaisella punoksella toteutunut - se olisi varmasti ollut hieno. En kuitenkaan pitänyt tätä hätäratkaisuakaan mitenkään superhuonona, vaikka tuomaristo muistaakseni haukkuikin sen vähän muovisen näköiseksi (tjsp). Mekko näyttää tuollaisenaan melko futurisiselta ja tuo mieleen 60-luvun ja hopeiset gogo-saappaat. Vaihtoehtoisesti saan mekosta outoja Kylli-täti feat. New Order-viboja. Veikkaan, että jos aikaa olisi ollut enemmän, olisi lopputuloskin ollut näyttävämpi.

3. Mirkka


En varsinaisesti oikein tajunnut tätä Mirkan asua. Selkäpuolen graafiset siivekkeet ovat hienot, mutta ilman niitä mekko olisi totaalinen floppi. Onko tuo helma muuten kangasta vai paperia? Pisteitä kuitenkin ideasta käyttää materiaalina kankaasta otettuja kuvia.

4. Mert


Mert oli yllättäen tällä kertaa voittajasuosikkini. Mekon värimaailma ja skarpit laskokset olivat mielestäni niin Oliviaa. Luulen, että tämä asu olisi ollut kansikuvauksissa voittajapukua enemmän edukseen näyttävän pääntiensä ansoista, mutta eivätköhän nuo ammattilaiset tiedä paremmin. Ilahduin myös siitä, että Mert suunnitteli kerrankin asunsa jollekin muulle kuin sille perinteiselle airhead-stereotyyppi-bimbo-jetset-diivalle ja toi mukaan subjektiuden ja katseen kohteena olemisen sijasta (vai pitäisiköhän kuitenkin sanoa lisäksi) tietynlaisen voimaannuttavan aspektinkin. Tällä kertaa saimme nähdä tissiruusujen sijasta soturijumalatarhenkeä.

En tiedä ymmärtääkö kukaan tätä mun antipatiaa Mertin vaatteita kohtaan... en vain pidä siitä, että nainen esitetään jatkuvasti jotenkin raivostuttavan alleviivaavasti passiivisen avuttomaksi pyntättynä, herkkänä hedelmällisyysesineenä. Noh, ensi kerralla todennäköisesti palataan takaisin sisäkköasuihin ja ruusuteemaan... :P

5. Maria


Marian asussa hienointa oli nahkamaiseksi käsitelty paperin pinta. Muuten asu jäi ainakin telkkarin välityksellä vähän haljuksi.

6. Katri

Katri kuului jälleen kerran kilpailijoiden parhaimmistoon. Mekon pinta oli toteutettu hienosti, mutta samalla paksu ja raskas pintarakenne söi asusta vaatemaisuutta pois. Mielestäni se näytti vähän turhan kovalta ja paksulta paperimassakuorelta kiinnostavasta pinnastaan huolimatta. Jotenkin helmaosa näyttää myös aavistuksen muodottomalta. Kaipaisin siihen selkeämpää ja kovempaa linjaa.

7. Antti

No, enpä vakuuttunut Antin tämänkertaisestakaan työstä. Syvemmän (ja tylsemmän) kotelomekkoanalyysin sijaan kehotankin mieluummin visiteeraamaan miehen nettisivuilla ja tutustumaan tämän normaaliin suunnittelutyyliin. Ohjelmassa nähdyt kellohelmamekot ja yksinkertaiset hamoset taitavat olla Antin tavaramerkki ja mikäs siinä - oikein mallikelpoisilta vaikuttavat. Se suunnitelmallinen innovatiivisuus, mitä verkkosivujen vaatteissa näkyy puuttuu kuitenkin mielestäni kilpailutöistä lähes kokonaan. Antti onkin ehkä enemmän valmisvaatesuunnittelija kuin hautecouturedesigner, eikä siinä ole mitään pahaa.

Sain pienet naurut mister Tuupaisen tylytyksestä:

"Antin asut eivät mielestäni kuitenkaan ole vaatteita. Ne ovat päälle liimattuja asuja, joissa on yritetty huijata, että siinä vaatteessa on jotain, vaikka ei olekaan, tuomari kuvaili."

"Antilla on hyvin pr-ja puhepuoli hallussa, mutta mielestäni hän ei ole kauhean lahjakas. Antti ei vain välttämättä itse sitä tajua eikä välttämättä kaikki ulkopuolisetkaan."

Muahah. No, en yhtään epäile, etteikö Turon Red Label-pukujen takana oleva mies todellakin tietäisi mistä puhuu. Vähän kuitenkin veikkaan, että Antti viis veisaa Tuupaisen turinoista ja hyvä niin. Lahjakkuutta kun on monenlaista. Sitä, toisin kuin itse vaatteita, ei voi arvostella.

8. Laura - viikon tippuja

Huh. Tässä asussa on yhtäaikaa liikaa ja liian vähän kaikkea. Liikaa kiiltoa, vyön olisi voinut jättää pois, liikaa yksityiskohtia ja hajontaa. Helman kukkahärpellykset ovat mielestäni hyvä idea, mutta niitä olisi mielestäni pitänyt olla hurjan paljon enemmän, jotta asussa olisi ollut jokin selkeä painopiste. Tässä, kuten monessa muussakin asussa, olisi ollut hyvä ottaa huomioon vaatteen käyttökohde, eli se Olivian kansikuva. Huomionkiinnittäjäelementtien olisi siis tullut olla jossain kasvojen tietämillä, tai ainakin sijoittua ylävartalolle.


Mitenkäs paperiasut upposivat teihin?

.

5.11.2009

Suohirviö kahluusaappaissa

.

20091105-CRW_4169

Tänään on suohirviö-päivä. Niille jotka eivät tiedä: suohirviö-päivä vastaa melko tarkalleen normaalia tyhmäruma-päivää sillä erotuksella, että se on noin kiljoona kertaa pahempi. Silloin naama ei kestä päivänvaloa, ajatus ei juokse ja yllä on liian pieni takki. Mikäpä siis voisi olla parempi hetki kodak-momentille kuin roskienvientimatka?

Mutta kuten aina, jokaisella kliseellä on hopeareunus, taskulampun päässä on valoa, insert-your-own-loppuunkulunut-sanonta-tähän ja lopussa kiitos seisoo. Kyllä, ne ovat juuri ne saappaat. En ole vielä päättänyt, haluanko itseäni mieluummin kutsuttavan husaariksi vai kasakaksi, mutta ratsupiiska kuuluu komboon joka tapauksessa vahvasti. Hevoset jätettäköön mielikuvien ulkopuolelle - ne on isoja, ne ei tykkää musta eikä ne osaa tehdä tarpeitaan hiekkalaatikkoon.

Se on täytetty. Kenkäkiintiö, meinaan. Toistaiseksi.

20091105-CRW_4173


.

4.11.2009

Joululahjalista Vol. 1

.
Hyvä Jouluhenkilö


Ihan ensi alkuun haluaisin kiittää Sinua viimevuotisista tuomisistasi. Suoristusrauta on ollut kovassa käytössä ja karkit syöty kauan sitten hyvällä ruokahalulla. Erityiskiitoksen haluaisin antaa suuresti kaipaamistani kotitossuista, jotka olivat kovin mieleiset, mutta valitettavan heikkolaatuiset. Pyytäisin Sinua näin ollen kiinnittämään laadunvalvontaan jatkossa hieman enemmän huomiota, sillä töppösiin tuli reikä jo muutaman kuukauden käytön jälkeen. Luonnollisesti ymmärtänet, että allekirjoittaneen aivokapasiteetilta ei voida vaatia kuitin, töppösten ja vaihtomahdollisuuden hyödyntämistä, etenkään siinä tapauksessa, että vaihtokuitti on nyt roikkunut vuoden muistitaululla allekirjoittaneen sitä muistamatta. Ymmärrät varmasti, että tämä on puhtaasti Sinun vikasi, ja että se vaikuttaa oleellisesti joulusukan viereen jätetyn maitolasillisen ja keksien laatuun.

Pyytäisin Sinua laittamaan haikarapoliittisista syistä jo näin hyvissä ajoin korvasi taakse (mikäli omistat sellaisen) nämä seuraavat, vaatimattomat lahjavinkit:

♥♥ iPod-kuulokkeet
Eli sellaiset iiisot, kivat möllykät, joista musiikki raikaa ruuhkabussissa mukavasti penkkinaapurinkin tärykalvoille. Tarkoitan siis nimenomaisesti mallia ei-korvaan-tungettavat. Luotan Sinun ylivertaiseen asiantuntemukseesi tässä asiassa.

♥♥♥ Tigin Self Absorbed shampoo ja hoitoaine
Tiedän, että tiedät shampoovalikoimani koostuvan pelkistä hiushippiaineista ja markettishampoista, mutta haluaisin silti edes kerran kokeilla näitä paljon kehuttuja Tigejä. Tiedämme molemmat, että petyn niihin joka tapauksessa (muistellaanpa vaikka sitä parin vuoden takaista case Sebastiania), mutta... mä vaan tahon.

♥♥♥ Trendin / Olivian vuosikerta
Olisi vaihteeksi kiva saada vuosien tauon jälkeen joku lehti suoraan kotiin. Ja let's face it, mä en vaan saa ihastella ihania bloggaajia tarpeeksi täällä netissä ;D. Vaihtoehtoisesti Gloriakin käy. Tai Moda.

♥♥♥♥♥ Miss Dior Cherie EdP
Tuoksu, josta sain kesällä päähänpinttymän. Parfyyminä aika kallis (mutta kivempi, vinkvink), eau de toilettena vähän edullisempi, mutta nopeammin haihtuva.

Sähkövatkain / rikkaimuri
Ehkä vähän proosallista, mutta ah, niin tarpeellista.

♥♥♥♥♥ Kissinpoika
No, saahan sitä toivoa XD.

♥♥♥♥ Lahjakortti ja aika kampaamoon
Kuten varmasti tiedät, kampaajalle raahautuminen on kaltaiselleni luonnonkauniille yksilölle välillä todella ylivoimaista. Tästä syystä ajan varaaminen valmiiksi on aivan ehdottoman tärkeää - muuten unohdan koko jutun. Tiedät, että olen kotona... noh, koko ensi vuoden. Ja ajankohta riippuu puhtaasti siitä, koska saan haikaranhylkäämälle kaitsijan - eli tiedätkyllämistä. Tai siis kenestä.

♥♥♥♥ Lahjakortti jalka-/kasvo-/tms-hoitoon
Ei tarvinne perusteluja.

♥♥♥ Tummanharmaa mariskooli kissojen rikkoman tilalle
Ihan vain siksi, koska juuri se nimenomainen skooli oli mielestäni todella kiva, toisin kuin ne tavalliset, suomenlipunsiniset kettukarkkikipot...


Ai niin. Mikäli haluat lahjoittaa jotain baby-aiheista tavaraa, niin pyydän huomioimaan seuraavat seikat:

* Vaikka ne alle 60-senttiset bodyt ja potkarit ovatkin ihan lutulutulässynlääsöpöjä, on tilanne tällä hetkellä se, että allekirjoittanut kirjaimellisesti hukkuu niihin. Kakaroilla on taipumus kasvaa, ja ne mitä luultavimmin tarvitsevat vaatteita myöhemminkin - tämä ihan vaan niinku pikku vink-vinkkinä.

* Lattiaan naulatun jalkapallon lisäksi meillä ei juurikaan ole leluja, ellei kissankarvatolloja lasketa sellaisiksi. Kelpuutamme pukinkonttiin niiden lisäksi myös sukat, tumput ja kupolinverhoimet. Pastellisävyjen lahjoittajat teloitetaan (joulu)aamunkoitteessa.

* Mikäli haluat olla hyödyksi, niin tuo kestovaippoja. Lupaan vastalahjaksi briiffata Sinua säännöllisin väliajoin niihin kertyneen substanssin eri olomuodoista.


Rakkain terveisin
Midinetti


Ps. Pidätän itselläni oikeuden päivittää ja muokata tätä listaa jouluun saakka. Saattaa myös olla, että julkaisen siitä hieman pinnallisemmankin version... jouluna kun saa huoletta haaveilla turhanpäiväisestäkin tavarasta.

(Ja ei, nyt ei todellakaan ole liian aikaista ajatella joulua. Ensimmäiset glögilasillisetkin on jo juotu ;D.)
.

1.11.2009

Julkaisematta jäänyttä

.

20091011-CRW_3956
Hänen Korkeutensa elementissään. Kumartavat alamaiset on rajattu kuvasta pois.

20091012-CRW_3999
Siamilaiskissan uusi ulottuvuus: siamilaiset kaksoskissat.

CRW_3971-1
Älä rupee mulle.

20091016-CRW_4021
Pari viikkoa sitten meillä kyläili jälleen kerran pieni tabbykisu. Otus oli ujolla päällä ja halusi kameralle pousaamisen sijaan keskittyä levittelemään pellettipurua ympäri eteistä. (Tai joo, ehkä ne oli nuo meidän omat ilkimykset...)

CRW_3970-1
Ai vill kill juu antil juu dai!

20091015-CRW_4001
Todistuskappale siitä, että kantokoppaankin on mahdollista mennä vapaaehtoisesti. Varsinkin silloin, kun se ei ole oma.
.

30.10.2009

Muodin huipulle - vitosjakso

.

Heti alkuun on todettava, etten syttynyt tällä viikolla oikein yhdestäkään kilpailutyöstä. On sinänsä harmi kuitata jonkun aikaa ja vaivaa vaatinut kilpailutyö laimealla entiiä-lausahduksella, mutta jostain syystä nämä puolukkamekot eivät herättäneet allekirjoittaneessa suurempia ajatuksia. Onneksi sentään kilpailijat vähenevät viikko viikolta, joten toivoa sopii, että analyysitkin tästä syvenevät pikkuhiljaa.

"Suunnittelijoiden viides haastetehtävä oli toteuttaa punainen, elegantti, kaunis cocktail-puku, joka kuvasti pohjolan kaunotarta. Inspiraation lähteenä oli uusi, puolukanmakuinen suklaa." Lähde: Maikkari

Itselleni tuli kilpailijoiden tehtävänannosta välittömästi mieleen jäykkä, punainen pellavakangas. Jostain syystä pellava mielestäni kuvastaa aivan erityisen hyvin pohjolan karuutta ja juurevuutta. Jäykästä kankaasta olisi voinut muotoilla jyhkeitä helmaratkaisuja, joiden kautta puolukan olemus olisi saattanut avautua yllättävälläkin tavalla. Satiiniin yhdistettynä pintojen välille olisi voinut hakea kivaa jännitettä (vrt. kirpeä puolukka ja pehmeä suklaa). Harmikseni yksikään kilpailija ei uskaltautunut pellavalinjalle.

1. Maria - viikon voittaja

Maikkarin kuvat ovat tällä viikolla aivan ennätyshuonoja. Marian mekossa on upeasti muotoillut hihat laskoksineen, mutta niistä on kuvien perusteella vaikea saada käsitystä. Olin tyytyväinen siihen, että Maria viimein voitti viikkohaasteen, vaikka tämä mekko ei ehkä naisen parasta antia olekaan. Helman vinot leikkaukset jäivät itselleni vähän hämäriksi, enkä ole tuon kuvan perusteella muutenkaan vakuuttunut helmaosan istuvuudesta. Mielestäni alaosan kikkailut olisi voinut aivan huoletta jättää poiskin ja antaa kaikki huomio kiinnostaville hihoille. Punainen ja fuksia on yksi suosikkiväriyhdistelmistäni ja olin hyvin iloinen, ettei tuomaristo teilannut sitä, vaan kehui oudoksi mutta toimivaksi komboksi. Kiero värisilmä rokkaa.

2. Olga

Olga otti mielestäni hauskalla tavalla käsittelyyn puolukan eri ominaisuudet. Kiiltävyys, huurteisuus ja tietynlainen kylmyys käyvät hyvin ilmi materiaalivalinnoista. Kiiltävyyden myötä mukaan tuli kuitenkin myös jonkinlainen muovinen elementti, mikä ei välttämättä ole paikallaan vaatteessa, jonka ei ole tarkoitus olla teos, vaan käyttövaate. Olgan asun muotokielessä on jotain, joka on mielestäni vähän vinossa... tunnustan kuitenkin pitäväni tästä, juuri noiden edellä mainitsemieni asioiden vuoksi.

3. Mirkka

Jälleen kerran kiroan näitä kuvia, joista ei pysty erottamaan minkäänlaisia yksityiskohtia. Mirkan cocktailmekko oli hengeltään hieman 40-50 -lukulainen, hyvin naisellinen ja elementeiltään todella klassinen. Periaatteessa hyvin ajan hengen mukainen siis, mutta jollain tasolla myös aika nähty. Olisin kaivannut tähän vähän lisää jotain... jännitystä.

4. Mert

En jollain tasolla oikein arvosta sitä fiktiivistä naista, jolle Mert asujaan suunnittelee. Tämän arvokysymyksen ohi on vaikea nähdä ja tarkastella vaatetta pelkkänä vaatteena. Pystyn kuitenkin toteamaan, että materiaalivalinta on tässä tapauksessa oikein onnistunut, ja mekkokin kokonaisuutena... ihan kiva. En henkilökohtaisesti pidä valmiiden silkkinauhojen käyttämisestä olkaimina, sillä ne näyttävät yleensä vähän halvoilta ja turhan kotikutoisilta. Noista rynnäsruusuista olisi taas paljonkin sanottavaa, mutta olenpa hiljaa...

5. Laura

Laura ei ole missään vaiheessa kuulunut suunnittelijasuosikkeihini, mutta tämä mekko pääsi jopa vähän yllättämään. Materiaaleissa oli yhdistelty kivasti kevyttä ja raskasta, kiiltävää ja mattaa, liikkuvaa ja vähemmän liikkuvaa. Cocktail-tilaisuudessa nähty puolivalmis mekko oli ilman sifonkiosiota aika tylsä, mutta nyt se erottuu muista. Ilmava ja heiluva helma oli asun parasta antia. Hieman kreikkalaistyylinen rypytys ja toispuoleinen olkainviritys olivat ihan toimivia ratkaisuja, vaikka olalla oleva kangaskaistale vaikuttikin mielestäni vähän turhan paksulle.

6. Katri

Tästä asusta on ehkä vaikeinta keksiä sanottavaa. Takakappaleen tyllirypytys oli onnistuneen näköinen ja toi kivaa vaihtelua muuten aika tavalliseen juhlapukuun. On ehkä vähän hassua kritisoida näin näyttävää asua tavalliseksi, mutta mielestäni ei vaadi suurtakaan mielikuvitusta tehdä juhla-asu, jossa on vain huikeasti laskoksia, vedoksia ja ryppyjä.

7. Jarno

Niputan tämän samaan kastiin kuin tuon Katrin mekon. Materiaalivalinta on kiva, mutta muuten toteutus jää mielestäni vähän tylsäksi. Jotenkin toivoisin, että jos asussa korostetaan noin paljon jotain ruumiinosaa (kuten tässä tapauksessa olkapäitä), jätettäisiin jotain muuta vastaavasti hyvin vähälle huomiolle. Torttu tortun päällä ei kaunista ketään. Näen tässä mekossa kuitenkin enemmän uutuusarvoa kuin Katrin omassa. Korostetut olkapäät ovat aika tätä päivää, etten sanoisi. Hassua oli mielestäni se, että tuomaristo kritisoi Jarnon asua lyhyeksi, kun Katrille ei puolestaan mainittu asiasta mitään...

(Ja mielestäni tuo Jarnon malli käveli kuin peräpukamainen kameli... mutta sehän ei taas liity asuun millään tavalla. Toivottavasti.)

8. Antti A.

Hmm... aivan kuin olisin nähnyt tämän joskus aiemminkin...? Tyllirypytys, takaa sidottu malli, kellohelma... joo-o. Pidän kyllä edelleenkin tyttömäisistä kellohelmamekoista, mutta tämä alkaa ihan oikeasti käydä vähän tylsäksi. Sääli, sillä Antti on sarjan kiinnostavimpia hahmoja, enkä sen vuoksi toivo tämän tippuvan.

9. Antti P. - viikon tippuja

En sen puoleen toivonut tämän toisenkaan Antin pudotusta, mutta nyt kävi näin. Vatsan päälle rakenneltu pliseeraussäkki ei varsinaisesti pue ketään, ellei kyseessä sitten ole raskausvaate. Todella ikävä ja tökerö virhe, ei voi muuta sanoa. Heiheit vaan sarjan sympaattisimmalle jampalle.

Kuten sanottua, en osaa nimetä suosikkiani tällä viikolla. Mitäs asiaan toteaa armoitettu muotiraati?

Edit: Vähennetty vähän tautologiaa. Jollain tasolla ei vaan aina jaksa välittää.
.